Abstrakti RAM-kone

Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.

Abstraktiksi RAM-koneeksi kutsutaan tietojenkäsittelytieteessä abstraktia konetta, joka kuuluu rekisterikoneiden luokkaan (RAM = keskusmuisti). RAM muistuttaa laskurikonetta (counter machine), mutta siihen on myös lisätty epäsuora osoitus rekisterien avulla.

Sellaisesta versiosta RAM-konetta, joka on yhteensopiva universaalin Turingin koneen kanssa, missä tietokoneohjelma ja data on tallennettu rekistereihin, käytetään lyhennettä RASP (Random access stored program machine). Siinä on toteutettu ns. von Neumannin tietokonearkkitehtuuri. Tämä abstaktin koneen versio on lähinnä tunnettua käsitystä siitä mikä on tietokone.

Yhdessä Turingin koneen ja laskurikoneen kanssa, RAM- ja RASP-malleja käytetään muun muassa laskettavuuden kompleksisuusteoriassa hyväksi. Van Emde Boas (1990) kutsuu näitä kolmea sekä osoitinkonetta "sekventiaalisiksi tietokoneen malleiksi", erotuksena rinnakkaisista RAM-koneista.

• Turingin kone
• Rekisterikone – geneerinen rekisteriohjattu kone, johon ei kuulu Turing-koneen nauhoja
• Laskurikone – yksinkertaisin kone, ilman interaktiivisuutta
• Osoitinkone – rajoitettu RAM-koneen malli
• Tallennetun ohjelman tietokone

• Eräs RAM koneen emulaattori (englanniksi)
• Toinen RAM koneen emulaattori (englanniksi)

• Peter van Emde Boas. Machine Models and Simulations sivut 3–66 "Handbbook of Theoretical Computer Science. Volumne A: Algorithms and Complexity, The MIT PRESS/Elsevier, 1990. ISBN 0-444-88071-2 (volume A). QA 76.H279 1990, edit. Leuvin.