Albert Krank

Albert Krank (31. maaliskuuta 1855 Oulu – 9. kesäkuuta 1902 Berliini, Saksa) oli suomalainen insinööri joka perusti Varkauteen Lehtoniemen konepajan ja telakan 1888.[1]

Krankin vanhemmat olivat kihlakunnantuomari, pormestari ja valtiopäivämies Jakob Krank (1822–1899) ja Augusta Wilhelmina Palmberg.[2] Hän pääsi ylioppilaaksi 1874 Porvoon ruotsalaisesta alkeisoppilaitoksesta ja suoritti insinööritutkinnon Polyteknillisessä opistossa 1877.[1]

Krank oli valmistuttuaan työssä Lontoossa Englannissa harjoittelijana ja konepiirtäjänä eri yritysten, muun muassa torpedovalmistajana tunnetun Yarrow & Co:n palveluksessa. Suomeen palattuaan hän oli opettajana Helsingin teollisuuskoulussa 1881–1882 ja sen jälkeen vuodesta 1882 Varkauden ruukin konepajan johtajana. Hän ei tullut toimeen ruukkia johtaneen Augustinus Henrikssonin kanssa ja vuonna 1886 hän vuokrasi Taipaleen vanhan kanavan perustaen sinne laivatelakan. Krank rakennutti Taipaleen kanavalle pienen kuivatelakan, konepajan ja vesimyllyn mutta pian tilat osoittautuivat liian pieneksi ja telakkaa varten hankittiin lisätilaa Lehtoniemestä. Krankin yhtiökumppanina oli teknikko Torsten Forstén jonka kanssa Krank perusti Tehtaat Lehtoniemi & Taipale Fabriker nimisen yrityksen. Forstén oli mukana yrityksessä vuoteen 1892 jolloin Krank jäi yksin telakan omistajaksi. [3][4][5]

Lehtoniemelle valmistui 1888 korjauspaja, valimo, varustamo ja seitsemän asuinrakennusta, ja pian koko tehtaan toimisto siirrettiin Lehtoniemeen. Ensimmäiset Lehtoniemen telakalta valmistuneet laivat olivat 1889 "Juka", "Salmi" ja "Alli". Krank oli myös keksijä ja hän sai patentteja muun muassa Aino-separaattorille ja tukinniputuskoneelle. Krank lienee rakennuttanut ulkomaisten esikuvien mukaan ensimmäiset Saimaan vesistössä liikkuneet lastilotjat joissa koneisto oli aluksen perässä. Krankin vuonna 1896 rakentama Jaakko oli ensimmäinen matalakulkuinen, lyhyt ja leveä sisävesimatkustajahöyrylaiva.[3][6][7]

Lehtoniemen telakka joutui 1901 lamakauden aikana talousvaikeuksiin ja Krank matkusti Saksaan rahoitusta järjestämään, mutta hän kuoli matkalla Berliinissä 1902. Krankin perikunta myi telakan Carolus Wredelle. Vuonna 1929 Lehtoniemen telakka ja konepaja siirtyi A. Ahlström Oy:n omistukseen ja telakan ja konepajan toiminta päättyi. Lehtoniemestä oli valmistunut noin 40 vuoden aikana yli 200 laivaa, yli 300 höyrykonetta ja yli 300 höyrykattilaa. Ahlströmin aikana Lehtoniemessä toimi ensin A. Ahlström Oy:n puuteostehdas ja sitten 1950-luvulta alkaen äänieristyslevyjä valmistanut Ääniteknillinen tehdas. Lehtoniemessä valmistettiin myös ovia ja ikkunoita, veneitä, kanootteja sekä erilaisia kalusteita. Tehdas toimi vuoteen 1965 saakka.[3]

Albert Krankin mukaan on nimetty Pohjois-Savon pelastuslaitoksen Albert Krank–öljyntorjunta-alus.[8][9]

Kirjallisuutta

  • Martti Myllylä : Albert Krank - varkautelainen laivanrakentaja. Suomen höyrypursiseura ry, Helsinki 1990

Lähteet

  1. ↑ a b Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899 : Albert Krank
  2. ↑ Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Jakob Krank. Verkkojulkaisu 2005. Luettu 3.2.2019.
  3. ↑ a b c Varkauden museot - Varkauden teollisuus 200 vuotta : Teollisuuden tekijät IV, Albert Krank (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. ↑ Toimituksen osasto - Helsingistä (uutinen Krankin kuolemasta), Suomalainen Wirallinen Lehti 17.06.1902, nro 137, s. 1, Kansalliskirjaston Digitoidut aineistot
  5. ↑ Muistosanoja, Päivälehti 18.06.1902, nro 138, s. 2, Kansalliskirjaston Digitoidut aineistot
  6. ↑ Tehtaat Lehtoniemi & Taipale Fabriker, Kauppalehti 25.05.1910, nro 21, s. 40, Kansalliskirjaston Digitoidut aineistot
  7. ↑ Tehtaat Lehtoniemi & Taipale Fabriker, Uusi Suometar 04.10.1913, nro 231, s. 7, Kansalliskirjaston Digitoidut aineistot
  8. ↑ Varkauden palokunnan 100-vuotisjuhlanäyttely : Kalusto monipuolistuu
  9. ↑ Shipspotting : Albert Krank