Aleksandr Prokofjev
| Aleksandr Prokofjev | |
|---|---|
| Aleksandr Andrejevitš Prokofjev | |
 Aleksandr Prokofjev neuvostoliittolaisessa kirjekuoressa vuodelta 1980. | |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 2. joulukuuta 1900 (J: 19. marraskuuta) Kobona |
| Kuollut | 18. syyskuuta 1971 (70 vuotta) Leningrad |
| Kansalaisuus | Neuvostoliitto |
| Ammatti | runoilija |
| Kirjailija | |
| Äidinkieli | venäjä |
 Nimikirjoitus | |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta | |
| [ Muokkaa Wikidatassa ]  | |
| Infobox OK | |
Aleksandr Andrejevitš Prokofjev (ven. Алекса́ндр Андре́евич Проко́фьев, 2. joulukuuta (J: 19. marraskuuta) 1900 Kobona – 18. syyskuuta 1971 Leningrad) oli venäläinen runoilija.
Aleksandr Prokofjev syntyi kalastajan perheeseen. Hän opiskeli Pietarin opettajaseminaarissa, mutta joutui taloudellisista syistä jättämään sen kesken. Hän osallistui Venäjän kansalaissotaan[1] ja liittyi vuonna 1919 bolševikkipuolueeseen.[2] Myöhemmin Prokofjev työskenteli puna-armeijassa, tšekassa ja OGPU:ssa. Talvisodan ja toisen maailmansodan aikana hän toimi sotakirjeenvaihtajana. Vuosina 1945–1948 ja 1955–1965 hän johti Neuvostoliiton kirjailijaliiton Leningradin osastoa.[1]
Prokofjevin ensimmäiset runot ilmestyivät vuonna 1919 ja ensimmäiset runokokoelmat vuonna 1931. Runoelma Rossija (”Venäjä”, 1943–1944) palkittiin vuonna 1946 Stalin-palkinnolla. Kokoelma Priglašenije k putešestviju (”Kutsu matkalle”, 1960) sai Lenin-palkinnon.[3]
Prokofjevin runous on etupäässä kansalaislyriikkaa ja kotiseudun kuvausta. Hän on kirjoittanut myös useita lastenkirjoja sekä toiminut ukrainalaisen ja valkovenäläisen kaunokirjallisuuden kääntäjänä.[3] Vuonna 1970 Prokofjeville myönnettiin sosialistisen työn sankarin arvonimi. Hänet on palkittu neljällä Leninin kunniamerkillä.[2]
Suomennettuja runoja
Lähde[4]
- Antologioissa
- 20 Neuvostoliiton runoilijaa, suom. Armas Äikiä, Petroskoi: Valtion kustannusliike 1960
- Neuvostorunoutta: kokoelma, suom. Armas Äikiä, Petroskoi: Karjalais-suomalaisen SNT:n valtion kustannusliike 1947
- Purje: merirunoutta neljällä kielellä, Helsinki: Otava 1980 ISBN 951-1-05866-5
- Uuden runon Venäjä, toim. Toivo Flink, Petrozavodsk 1989 Karjala ISBN 5-7545-0041-6
- Runot
- Italialaisesta vihkosta, suom. Armas Äikiä, teoksessa: 20 Neuvostoliiton runoilijaa
- Kysymys, suom. Armas Äikiä, teoksessa: 20 Neuvostoliiton runoilijaa
- Merellä, suom. Taisto Summanen, teoksessa: Uuden runon Venäjä
- Muistopatsas, suom. Taisto Summanen, teoksessa: Uuden runon Venäjä
- Sarastus leimahtaa ja lunta valkeammaksi se maalaa tuomien kukkaseinät valollaan, suom. Pentti Saaritsa, teoksessa: Purje: merirunoutta neljällä kielellä
- Synnyinmaa: katkelma, suom. Armas Äikiä, julkaisussa: Punalippu: Karjalan ASNT:n kirjailijaliiton kaunokirjallinen ja yhteiskunnallis-poliittinen aikakausjulkaisu 1982; nro 4
- Tunnustus, suom. Taisto Summanen, teoksessa: Uuden runon Venäjä
- Tuomi, suom. Taisto Summanen, teoksessa: Uuden runon Venäjä
- Venäjä: Emme, Synnyinmaa, me haluaisi muuta, suom. Armas Äikiä, teoksissa: 20 Neuvostoliiton runoilijaa ja Neuvostorunoutta
- Venäjä: Ja jossain laulu jylisten, suom. Armas Äikiä, teoksissa: 20 Neuvostoliiton runoilijaa ja Neuvostorunoutta
- Venäjä: Katkes hihna haitarin, suom. Armas Äikiä, teoksissa: 20 Neuvostoliiton runoilijaa ja Neuvostorunoutta
- Venäjä: Me, Moskova, sua pyhän valtas näden, suom. Armas Äikiä, teoksissa: 20 Neuvostoliiton runoilijaa ja Neuvostorunoutta
- Venäjä: Monet tähdet on taivaalla tällä, suom. Armas Äikiä, teoksissa: 20 Neuvostoliiton runoilijaa ja Neuvostorunoutta
- Venäjä: Niin muohkeat on paikat maan, suom. Armas Äikiä, teoksissa: 20 Neuvostoliiton runoilijaa ja Neuvostorunoutta
- Venäjä: Nyt aamunkoiton värikkään, suom. Armas Äikiä, teoksissa: 20 Neuvostoliiton runoilijaa ja Neuvostorunoutta
- Älä ratkaise mitään – ethän sinä voi ratkaista, suom. Taisto Summanen, teoksessa: Uuden runon Venäjä
Lähteet
- ↑ a b Russkije pisateli, XX vek. Biobibliografitšeski slovar. Tšast 2, s. 230. Moskva: Prosveštšenije, 1998. ISBN 5-09-006995-6.
- ↑ a b Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 21, s. 68. Moskva: Sovetskaja Entsiklopedija, 1975.
- ↑ a b Russkije pisateli, XX vek. Biobibliografitšeski slovar. Tšast 2, s. 230–234. Moskva: Prosveštšenije, 1998. ISBN 5-09-006995-6.
- ↑ Aleksandr Prokofjev, (Arkistoitu – Internet Archive) Luettelo suomennetuista runoista. Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta. Päivitetty 11.8.2021, viitattu 13.7.2021
| ||||||||||||||||||||||
