BMC A -sarjan moottorit

A-sarjan moottorit ovat alun perin Austin Motor Companyn suunnittelemia ja rakentamia, nestejäähdytteisiä, nelisylinterisiä rivimoottoreita. Ne tulivat markkinoille vuonna 1951, Austin A30-mallin voimanlähteenä, ja niiden tuotanto päättyi vuonna 2000, Minin valmistuksen loppumisen myötä. Moottoria käytettiin sekä pitkittäisasennuksessa takavetoisiin että poikittaisasennuksessa etuvetoisiin autoihin. Sylinterilohko ja -kansi ovat valurautaa, kampiakseli on tuettu kolmella runkolaakerilla. Yksirivisen ketjun käyttämä nokka-akseli sijaitsee lohkossa, useissa versioissa on lohkon kyljessä peltiluukut, joiden kautta on pääsy venttiilinnostajille. Venttiilikoneisto on työntötankojen ja keinuvipujen käyttämä OHV. Sylinterikannen suunnitteli kansispesialisti Harry Weslake — hän suunnitteli kansia mm. Jaguarille, sekä moneen voitokkaaseen kilpamoottoriin. Moottoriversiot ovat kahta poikkeusta lukuun ottamatta ns. pitkäiskuisia. ts. poraus on pienempi kuin iskunpituus.

Jo 1930-luvulla alkaneen yhteistyön tiimoilta japanilainen Nissan alkoi 1950-luvun alussa valmistaa A-sarjan moottoreita lisenssillä. Pian tehdas kehitti niitä edelleen ja A-sarjan moottorit olivat perusta monelle Nissanin omalle moottorille. Syystä voidaan katsoa Nissanin luotettavan maineen muodostuneen 1960 - 70 lukujen, Austin A-sarjan moottoreihin perustuvan tekniikan ansiosta.

Kaikissa versioissa oli valurautainen lohko ja kansi, venttiilikoneisto OHV, kaksi venttiiliä per sylinteri. Moottoreista oli myös diesel-versioita, BMC:n traktorisovelluksiin.

Kaikki A-sarjan moottorit 1970-luvun puoliväliin asti ovat väriltään vihreitä ( Middle Bronze Green ) British Standard 381C värikortin koodin 223 mukaisesti. Tämä ei koske muualla kuin Britanniassa valmistettuja moottoreita.

Ensimmäisen A-sarjan moottorin iskutilavuus oli 803 cc. Moottori oli ns. pitkäiskuinen, koska sen poraus ( 58 mm ) oli pienempi kuin iskunpituus ( 76,2 mm ).
Yksi Zenith-alaimukaasutin tai SU-kaasutin.

Sovellukset:

• 1952-1956 Austin A30, teho 28 hv / 4400 rpm, vääntö 54 Nm / 2200 rpm
• 1952-1956 Morris Minor Series II, teho 30 hv / 4800 rpm, vääntö 54 Nm / 2400 rpm

Vuonna 1956 iskutilavuutta nostettiin 948 kuutiosenttimetriin. Tämä tapahtui suurentamalla porausta ( 62,9 mm ), iskunpituuden pysyessä entisellään ( 76,2 mm ).

Sovellukset:

• 1956-1962 Austin A35, teho 34 hv / 4750 rpm, vääntö 68 Nm / 2000 rpm
• 1956-1962 Morris Minor 1000, teho 37 / 4750 rpm, vääntö 68 Nm / 2500 rpm
• 1958-1961 Austin A40 Farina, teho 34 hv / 4750 rpm, vääntö 68 Nm / 2000 rpm
• 1958-1961 Austin-Healey Sprite, teho 43 hv / 5200 rpm, vääntö 71 Nm / 3300 rpm
• 1961-1962 Austin A40 Farina MkII, teho 37 hv / 5000 rpm, vääntö 68 Nm / 2500 rpm
• 1961-1964 Austin-Healey Sprite MkII, teho 46 hv / 5500 rpm, vääntö 72 Nm / 3000 rpm
• 1961-1964 MG Midget, teho 46 hv / 5500 rpm, vääntö 72 Nm / 3000 rpm

BMC Mini-traktoreihin tehty diesel-sovellus tuotti tehoa 16 hv / 2500 rpm, vääntömomentin ollessa 52 Nm / 1750 rpm. Moottorin kehitystyössä oli apuna englantilainen ajoneuvo- ja moottoriteollisuuden insinööri- ja konsulttitoimisto Ricardo Consulting Engineers. Lohko on lähes identtinen bensiiniversion kanssa, mutta öljypumpun paikka on muutettu ja sylinteriryhmä on kuivaputkinen. Myös kaikki mekaaniset osat ja sylinterikansi ovat diesel-versioon varta vasten suunniteltuja, yhteisiä osia bensiiniversion kanssa ei juuri ole. A-sarjan diesel-versiota valmistettiin myös venekäyttöön ( BMC Marine Engines ).

Minin moottoriksi suunniteltu 848 cc moottori muokattiin 948 kuutiosenttimetrisestä, pitämällä poraus 62,9 millimetrissä mutta lyhentämällä iskunpituus 68,26 millimetriin. Tämä moottoriversio pysyi tuotannossa vuoteen 1980 asti, jolloin A-Plus -versio korvasi sen.

Sovellukset:

• 1959-1969 Austin Seven / Austin Mini / Morris Mini, teho 34 hv / 5500 rpm, vääntö 60 Nm / 2900 rpm
• 1961-1962 Riley Elf / Wolseley Hornet, teho 34 hv / 5500 rpm, vääntö 60 Nm / 2900 rpm
• 1964-1968 Mini Moke, teho 34 hv / 5500 rpm, vääntö 60 Nm / 2900 rpm
• 1969-1980 Mini 850 / City, teho 33 hv / 5300 rpm, vääntö 60 Nm / 2900 rpm

Ainutlaatuinen 997 cc versio, jota käytettiin vain Mini Cooperissa. Moottorin poraus oli 62,43 mm ja iskunpituus 81,28 mm.

Sovellukset:

• 1961-1964 Austin / Morris Mini Cooper, teho 55 hv / 6000, vääntö 73 Nm / 3600 rpm

Mini 1000 käytti moottorinaan 998 cc versiota. Moottori on johdannainen 948:sta, jonka porausta on kasvatettu 64,58 millimetriin, iskunpituuden pysyessä 76,2 millimetrissä.

Sovellukset:

• 1962-1969 Riley Elf / Wolseley Hornet, teho 38 hv / 5250 rpm, vääntö 71 Nm / 2700 rpm
• 1966-1982 Mini Moke, Australiassa valmistetut.
• 1983-1993 Mini Moke, Portugalissa valmistetut.
• 1964-1969 Austin / Morris Mini Cooper, teho 55 hv / 5800 rpm, Vääntö 77 Nm / 3000 rpm
• 1967-1980 Austin / Morris Mini, teho 38 hv / 5250 rpm, vääntö 71 Nm / 2700 rpm
• 1969-1975 Mini Clubman, teho 38 hv / 5250 rpm, vääntö 71 Nm / 2700 rpm
• 1969-1992 Mini Clubman automatic, teho 41 hv / 4850 rpm, vääntö 71 Nm / 2750 rpm

1.1 litrainen (1098 cc) versio oli tarkoitettu BMC:n keskikokoisten saloon-mallien voimanlähteeksi. Se oli johdannainen 998:sta ja tehty stroukkaamalla, eli iskunpituutta kasvattamalla. Isku oli 83,72 mm, porauksen pysyessä 64,58 millissä.

Sovellukset:

• 1962-1967 Austin A40 Farina, teho 48 hv / 5100 rpm, vääntö 81 Nm / 2500 rpm
• 1962-1971 Morris 1100 / Morris Minor 1000, teho 48 / 5100 rpm, vääntö 81 Nm / 2500 rpm
• 1962-1968 MG 1100, teho 55hv / 5500 rpm, vääntö 83 Nm / 2500 rpm
• 1962-1964 Austin-Healey Sprite Mk II, teho 56 hv / 5500 rpm, vääntö 84 Nm / 3250 rpm
• 1962-1964 MG Midget, teho 56hv / 5500 rpm, vääntö 84 Nm / 3250 rpm
• 1963-1974 Austin 1100, teho 48 hv / 5100 rpm, vääntö 81 Nm / 2500 rpm
• 1963-1967 Vanden Plas Princess 1100, teho 55 hv / 5500 rpm, vääntö 83 Nm / 2500 rpm
• 1964-1966 Austin-Healey Sprite Mk III, teho 59 hv / 5750 rpm, vääntö 88 Nm / 3500 rpm
• 1964-1966 MG Midget Mk II, teho 59 hv / 5750 rpm, vääntö 88 Nm / 3500 rpm
• 1965-1968 Riley Kestrel / Wolseley 1100, teho 55 hv / 5500 rpm, vääntö 83 Nm / 2500 rpm
• 1973-1975 Austin Allegro, teho 49 hv / 5250 rpm, vääntö 81 Nm / 2450 rpm
• 1975-1980 Austin Allegro, teho 45 hv / 5250 rpm, vääntö 75 Nm / 2900 rpm
• 1968-1982 Mini Moke, Australiassa valmistetut.
• 1975-1980 Mini Clubman, teho 45 hv / 5250 rpm, vääntö 76 Nm / 2700 rpm
• 1976-1980 Mini 1100 Special, teho 45 hv / 5250 rpm, vääntö 76 Nm / 2700 rpm

1071 cc versio oli vain Mini Cooper S-malleissa käytetty. Sen poraus oli 70.6 mm, iskunpituus oli sama kuin 848:ssa, 68.26 mm.

Sovellukset:

• 1963-1964 Austin / Morris Mini Cooper S, teho 70 hv / 6000 rpm, vääntö 84 Nm / 4500 rpm

Seuraavaksi Mini Cooper S-malleissa siirryttiin 970 cc moottoriversioon. Poraus oli sama 70.6 mm kuin 1071 cc moottorissa, mutta iskunpituus oli lyhyempi 61.91 mm. 1071 ja 970 ovat ainoat A-sarjan moottorit, joiden poraus oli isompi kuin iskunpituus.

Sovellukset:

• 1964-1967 Austin / Morris Mini Cooper S, teho 65 hv / 6500 rpm, vääntö 75 Nm / 3500 rpm

Isoin A-sarjan moottoreista oli 1.3 litrainen (1275 cc) versio. Sen poraus oli 70.6 mm ja iskunpituus 81.28 mm. Moottoriversio tuli markkinoille vuonna 1964 ja pysyi tuotannossa vuoteen 1980, jolloin se korvattiin uudella A-Plus -versiolla.

Sovellukset:

• 1964-1971 Austin / Morris Mini Cooper S, teho 76 hv / 5800 rpm, vääntö 107 Nm / 3000 rpm
• 1966-1970 Austin-Healey Sprite Mk IV, teho 65 hv / 6000 rpm, vääntö 98 Nm / 3000 rpm
• 1966-1974 MG Midget Mk III, teho 65 hv / 6000 rpm, vääntö 98 Nm / 3000 rpm
• 1967-1968 MG 1300 / Wolseley 1300, teho 58 hv / 5250 rpm, vääntö 94 Nm / 3000 rpm
• 1967-1968 Riley Kestrel 1300, teho 58 hv / 5250 rpm, vääntö 94 Nm / 3000 rpm
• 1967-1968 Vanden Plas Princess 1300, teho 58 hv / 5250 rpm, vääntö 94 Nm / 3000 rpm
• 1967-1973 Morris 1300, teho 58 hv / 5250 rpm, 94 Nm / 3000 rpm
• 1967-1974 Austin 1300, teho 58 hv / 5250 rpm, vääntö 94 Nm / 3000 rpm
• 1967 MG 1275 / Riley 1275, teho 58 hv / 5250 rpm, vääntö 94 Nm / 3500 rpm
• 1967 Wolseley 1275, teho 58 hv / 5250 rpm, vääntö 94 Nm / 3500 rpm
• 1967 Vanden Plas Princess 1275, teho 58 hv / 5250 rpm, vääntö 94 Nm / 3500 rpm
• 1968-1969 Riley Kestrel 1300 / Riley 1300, teho 70 hv / 6000 rpm, vääntö 104 Nm / 3000 rpm
• 1968-1971 Austin America automatic, teho 60 hv / 5250 rpm, vääntö 94 Nm / 2500 rpm
• 1968-1973 Wolseley 1300 manual, teho 65 hv / 5750 rpm, vääntö 96 Nm / 3000 rpm
• 1968-1973 MG 1300 Mk II, teho 70 hv / 6000 rpm, vääntö 104 Nm / 3000 rpm
• 1968-1974 Vanden Plas Princess 1300 manual, teho 65 hv / 5750 rpm, vääntö 96 Nm / 3000 rpm
• 1968 MG 1300 / Riley Kestrel 1300, teho 65 hv / 5750 rpm, vääntö 96 Nm / 3000 rpm
• 1969-1971 Morris 1300 GT, teho 70 hv / 6000 rpm, vääntö 100 Nm / 3250 rpm
• 1971-1982 Mini Moke Californian Australiassa valmistetut
• 1969-1974 Mini 1275 GT, teho 59 hv / 5300 rpm, vääntö 88 Nm / 2550 rpm
• 1969-1974 Austin 1300 GT, teho 70 hv / 6000, vääntö 100 Nm / 3250 rpm
• 1971-1980 Morris Marina, teho 60 hv / 5250 rpm, vääntö 94 Nm / 2500 rpm
• 1971 Austin Sprite, teho 65hv / 6000 rpm, vääntö 98 Nm / 3000 rpm
• 1973-1980 Austin Allegro, teho 59 hv / 5300 rpm, vääntö 94 Nm / 3000 rpm
• 1974-1980 Mini 1275 GT, teho 54hv / 5300 rpm, vääntö 88 Nm / 2550 rpm

1970 - 80 -luvuilla British Leyland ja sitä seuranneet yhtiöt suunnittelivat, jo ikääntyvälle A-moottorille korvaavaa tuotetta. Sylinterikantena kokeiltiin OHC-versiota ja 1980-luvun lopulla suunnitelmissa oli korvata BMC A-moottori Rover K-sarjan moottorilla. Nämä suunnitelmat ja kokeilut kuitenkin lopetettiin, vanha A-sarjalainen vain yksinkertaisesti oli liian hyvä ja toimiva konsepti, jotta sitä olisi kannattanut korvata jollain muulla. Näin ollen vanha sotaratsu päätettiin kengittää uudelleen ja synnytettiin A-Plus -moottorisarja. Tarkalla virityksellä BL:n moottori-insinöörit onnistuivat nostamaan moottorin tehoa, ilman että sillä vastavuoroisesti oli haitallisia vaikutuksia vääntömomenttiin. Samalla joitain komponentteja päivitettiin luotettavampiin.

998 ccc A-Plus versio oli tuotannossa vuosina 1980 - 1992.

Sovellukset:

• 1980-1982 Mini 1000 / City / HL, teho 39hv / 4750 rpm, vääntö 71 Nm / 2000 rpm
• 1980-1982 Austin Allegro, teho 44 hv / 5250 rpm, vääntö 71 Nm / 3000 rpm
• 1980-1990 Austin Metro, teho 41 hv / 5400 rpm, vääntö 69 Nm / 2700 rpm
• 1982-1988 Mini HLE / City E / Mayfair, teho 40hv / 5000 rpm, vääntö 68 Nm / 2500 rpm
• 1981-1986 Austin Metro HLE teho 46 hv, vääntö 71 Nm
• 1988-1992 Mini City / Mayfair, teho 42 hv / 5250 rpm, vääntö 79 Nm / 2600 rpm

Suurempi 1.3 litrainen (1275 cc) moottori sai myös "A-Plus -käsittelyn". Sitä valmistettiin vuosina 1980–2000, ja se oli viimeinen A-sarjan moottoriversio.

Sovellukset:

• 1980-1982 Austin Allegro, teho 62 hv / 5600 rpm, vääntö 98 Nm / 3200 rpm
• 1980-1984 Morris Ital, teho 61 hv / 5300, vääntö 94 Nm / 2950 rpm
• 1980-1990 Austin Metro, teho 63 hv / 5650 rpm, vääntö 98 Nm / 3100 rpm
• 1982-1989 MG Metro, teho 72 hv / 6000 rpm, vääntö 102 Nm / 4000 rpm
• 1983-1985 Austin Maestro HLE, teho 64 hv / 5500 rpm, vääntö 99 Nm / 3500 rpm
• 1983-1993 Austin Maestro, teho 68 hv / 5800 rpm, vääntö 102 Nm / 3500 rpm
• 1984-1989 Austin Montego, teho 68 hv / 5600 rpm, vääntö 102 Nm / 3500 rpm
• 1989-1990 Austin Metro GTa, teho 72 hv / 6000 rpm, vääntö 102 Nm / 4000 rpm
• 1990-1991 Mini Cooper, teho 61 hv / 5550 rpm, vääntö 83 Nm / 3000 rpm
• 1990-1991 Mini Cooper S, teho 78 hv / 6000 rpm, vääntö 106 Nm / 3250 rpm
• 1991-1996 Mini Cooper 1.3i / Cabriolet, teho 63 hv / 5700 rpm, vääntö 95 Nm / 3900 rpm
• 1991-1996 Mini Cooper S 1.3i, teho 77 hv / 5800 rpm, vääntö 110 Nm / 3000 rpm
• 1992-1996 Mini Sprite / Mayfair, teho 50 hv / 5000 rpm, vääntö 89 Nm / 2600 rpm

Turboahdettu versio oli tuotannossa vuosina 1983-1990.

Sovellukset:

• 1983-1989 MG Metro Turbo, teho 94 hv / 6130 rpm, vääntö 115 Nm / 2650 rpm
• 1989-1990 Mini ERA Turbo, teho 94 hv / 6130 rpm, vääntö 115 Nm / 3600 rpm

Roverin moottorisuunnittelija Mike Theaker kehitti 1.3 A-Plus -moottorista erityisen kaksipisteruisku-version ( TPi, twin-port injection ).

Sovellukset:

• 1997-2000 Mini Cooper 1.3i ( TPi ), teho 63 hv / 5500 rpm, vääntö 95 Nm / 3000 rpm

JOHN COOPER GARAGES

1990-luvulla tapahtuneen Mini Cooperin henkiinheräämisen myötä John Cooper Garages toimitti lukuisia OEM-hyväksyttyjä " Cooper S ja Si" -virityspaketteja, asennettaviksi tehdasvalmisteisiin vakio-Coopereihin. Virityspaketit voitiin asentaa dealer-asennuksena missä tahansa virallisen Rover-edustajan pisteessä, ja ne kuuluivat auton tehdastakuun piiriin.

SPi = Single-port injection, yksipisteruisku, TPi = Twin-port injection, kaksipisteruisku

• S (kaasutin), teho 77 hv
• Si (Spi), versio 1, teho 77 hv
• Si (Spi), versio 2, teho 82 hv
• Si (Spi), versio 3, teho 86 hv
• Si (Tpi), 1997, teho 85hv / 5500 rpm
• Si (Tpi), 1999, teho 90 hv / 6000 rpm

Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.