Epäinhimillistäminen

Yhdysvaltojen Guantanamo Bayn vankileirin vankeja on väitetty kohdeltavan epäinhimillistävästi.

Epäinhimillistäminen eli dehumanisaatio on henkilön ihmisyyden kieltämistä.[1][2]

Jaottelu

Epäinhimillistämisen muotoja ovat esineellistäminen, eläimellistäminen, demonisointi, biologisointi ja mekanisointi sekä ihmisten jakaminen yli- ja ali-ihmisiin. Esineellistämisessä ihminen nähdään esineenä, välineenä tai tavarana, jota voidaan esimerkiksi katsella tai käyttää hyväksi välittämättä hänen tunteistaan tai yksilöllisyydestään. Eläimellistämisessä ihmiseltä kiistetään hänen inhimilliset piirteensä, jotka nostavat hänet eläinten yläpuolelle, ja hänet esitetään irrationaalisena, hillittömänä ja sivistymättömänä. Demonisoinnissa ihminen rinnastetaan vaaralliseen demoniin, paholaiseen tai noitaan. Biologisoinnissa käytetään sairauteen, hygieniaan ja puhtauteen liittyviä vertauskuvia ihmisten vainoamisen yhteydessä. Mekanisoinnissa ihminen nähdään tunteettomana koneena tai robottina esimerkiksi teollisuustuotannossa.[1]

Käyttö

Epäinhimillistämistä on käytetty historian aikana ryhmien marginalisoimisen sekä ryhmien välisen väkivallan, joukkosurmien ja kansanmurhien yhteydessä. Epäinhimillistämisellä estetään empatian ja säälin kokeminen toisia ja heidän kokemaansa kärsimystä kohtaan.[1]

Esimerkkejä

  • Neuvosto-Venäjällä Vladimir Lenin vaati vihollisten tuhoamista ”haitallisina hyönteisinä”, ”täinä”, ”verenimijöinä”. Kirjailija, propagandisti Maksim Gorkin mukaan: ”Luokkavihaa tuli kasvattaa orgaanisen inhon kautta – –. Vihollinen piti nähdä alempana olentona.”.[2]
  • Väinö Linnan Tuntemattomassa sotilaassa alikersantti Rokka vastaa Mie en tiiä. Mie en oo ampunt ko vihollissii kun häneltä kysytään miltä tuntuu ampua ihmistä.

Lähteet

  1. ↑ a b c Volpato, Chiara & Andrighetto, Luca (toim. Wright, James D.): ”Dehumanization”, International Encyclopedia of the Social & Behavioral Sciences, Volume 6, s. 31–37. Elsevier, 2015. ISBN 978-0-08-097086-8.
  2. ↑ a b Courtois, Stéphane ym.: Kommunismin musta kirja: Rikokset, terrori, sorto. Suomentajat: Kaarina Turtia, Matti Brotherus ja Heikki Eskelinen. Helsinki: WSOY, 2000. ISBN 951-0-25073-2.

Kirjallisuutta

  • Glover, Jonathan: Ihmisyys: 1900-luvun moraalihistoria. (Humanity: A moral history of the twentieth century, 1999.) Suomennos: Petri Stenman. Helsinki: Like: Suomen rauhanpuolustajat, 2003. ISBN 952-471-020-X.

Aiheesta muualla

  • Miika Hynninen: Pro gradu -tutkielma: Moraalin murtuminen natsi-Saksassa ja sen keskitysleireillä. Teologia.fi 4.6.2008.
Tämä yhteiskuntaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.