Ferdinand von Wrangel

Ferdinand von Wrangel (ven. Фердина́нд Петро́вич Вра́нгель, Ferdinand Petrovitš Vrangel; saks. Ferdinand Friedrich Georg Ludwig von Wrangell; 9. tammikuuta 1797 (J: 29. joulukuuta 1796) Pihkova – 6. kesäkuuta (J: 25. toukokuuta) 1870 Tartto) oli venäläinen, baltiansaksalaista aatelissukua ollut paroni ja tutkimusmatkailija. Hän toimi 1829–1835 Venäjän Amerikan (nyk. Alaskan) kuvernöörinä, amiraalina ja Venäjän meriministerinä 1855–1857.^[1]

Wrangel valmistui Pietarin merikadettikoulusta 1815 ja palveli aluksi Tallinnassa Itämeren laivastossa. Vuosina 1817–1819 hän osallistui Vasili Golovninin johtamaan maailmanympäripurjehdukseen Kamtšatka-aluksella ja tutki Beringinmeren hydrografiaa.^lähde?

Vuosina 1820–1824 Wrangel johti itäisen Siperian pohjoisrannikkoa tutkinutta niin kutsuttua Kolyma-retkikuntaa, joka kartoitti Itä Siperian- ja Tšuktšimeren rannikkoa Indigirkajoelta Koljutšininlahdelle. Wrangel ryhtyi etsimään tuntematonta pohjoista maa-aluetta havaittuaan lintujen lentävän rannikolta suoraan pohjoiseen ja kuultuaan tšuktšeilta siellä olevasta maasta. Talvella 1822 hän eteni koirarekikyydissä 72. leveyspiirille, muttei löytänyt maata. Talvella 1823 hän teki jääretken Koljutšininlahdelle, jälleen uutta maata löytämättä. Marraskuussa 1823 hän jätti tukikohtansa ja palasi Pietariin elokuussa 1824. Yhtä kaikki retkikunta keräsi merkittäviä alueen glasiologiaan, geomagnetismiin, klimatologiaan, luonnonvaroihin ja alkuperäisväestöön liittyviä aineistoja. Wrangelin tutkimusretkiä koskevat päiväkirjat on julkaistu saksaksi ja englanniksi.^lähde?

Vuosina 1825–1827 Wrangel johti toista maailmanympäripurjehdusta Krotki-prikillä.^lähde?

Tämän jälkeen hän palveli viisivuotiskauden 1829–1835 Venäjän Amerikan (nyk. Alaskan) kuvernöörinä eli venäläis-amerikkalaisen kauppakomppanian asiainhoitajana Novoarkangelskissa (nyk. Sitka) ja kokosi tuona aikana arvokkaita maantieteellisiä ja kansatieteellisiä havaintoja. Myöhemmin Wrangel toimi Pietarissa kauppakomppanian johtokunnan jäsenenä 1840–1849 ja meriministeriön osastopäällikkönä, josta tehtävästä hän erosi 1849.^lähde?

Wrangel nimitettiin Pietarin tiedeakatemian kunniajäseneksi 1855 ja hän oli yksi Venäjän maantieteellisen seuran perustajajäsenistä.^lähde?

Krimin sodan syttyessä 1853 Wrangel palasi kuitenkin palvelukseen ja toimi meriministerinä 1855–1857. Wrangel ylennettiin 1856 laivaston johtoon ja amiraaliksi. Kesäkuussa 1857 hän vetäytyi terveydellisistä syistä ministerintehtävästään.^lähde?

Ministerintehtävän päättymisen jälkeen Wrangel oli uransa loppuun saakka Venäjän valtakunnanneuvoston jäsen tehtävänään valmistella Alexanteri II:n uudistuksia. 1864 Wrangelin terveys heikkeni ja hän erosi palveluksesta. Wrangel tunnettiin aikanaan Alaskan myynnin aktiivisena vastustajana. Venäjä kuitenkin myi kauppakomppanian ja Alaskan Yhdysvalloille vuonna 1867.^lähde?

Erottuaan palveluksesta Wrangel asui kaksi vuotta Italiassa ja muutti sitten Virumaalle Roelan kartanoon, jonka hän oli hankkinut vuonna 1840. Vuonna 1870 hän päätti matkustella paikoissa, joissa hän oli lapsena ollut, ja ollessaan palaamassa Roelaan hän sai veljensä luona sydänkohtauksen, johon hän kuoli.^lähde?

Juuri ennen matkaansa Venäjän Amerikan siirtokuntaan Wrangel meni naimisiin paroni Wilhelm de Rossillon tyttären Elisabeth de Rossillon (1810-1854) kanssa. Syy naimisiin menoon oli se, että 1829 Venäläis-amerikkalaisen kauppakomppanian sääntöihin oli tullut vaatimus puolisosta. Wrangel oli kuvernöörintoimistossa ensimmäisiä poikamiehiä, joiden oli löydettävä itselleen puoliso.^[2] Matka siirtokuntaan kesti puolitoista vuotta. Sinä aikana Elisabeth synnytti tytön, joka kuoli syntymänsä jälkeen. Pariskunnalla oli kaiken kaikkiaan yhdeksän lasta. Pojat Vasili (1831–1894), Pjotr (1840–1899), Ferdinand (1844–1919) ja tyttäret Elizaveta (1842–1926) ja Eva (1850 – vuoden 1882 jälkeen) elivät aikuisikään. Lapsista kolme tytärtä ja yksi poika kuolivat vauvaikäisinä.^lähde?

Ferdinand von Wrangel kuului saksalais-balttilaiseen Wrangelin aatelissukuun.^lähde?

Henry Kellett näki Wrangelin etsimän pohjoisen maa-alueen vuonna 1849 Kellett-alukseltaan,^[3] ja sen kartoittivat 1881 Hooper ja Berry. Se nimitettiin ensin Wrangelinmaaksi ja myöhemmin Wrangelinsaareksi.^lähde?

Wrangelin mukaan on nimetty myös:^lähde?

• Wrangell Island -saari Kaakkois-Alaskassa Alexanderinsaaristossa sekä sillä sijaitseva Wrangellin kaupunki
• Wrangell Narrows, 35 km pituinen rannikkoliikenteen käyttämä salmi Alexanderinsaaristossa
• Mount Wrangell, aktiivinen tulivuori Alaskassa, sen mukaan Wrangellvuoristo (Wrangell Mountains) ja edelleen näiden mukaan Wrangell-St. Eliasin kansallispuisto Etelä-Alaskassa
• Cape Wrangell, Alaskan läntisin niemenkärki, joka sijaitsee Attasaarella Aleuttien saariston Nearsaarten ryhmässä.

Auktoriteettitunnisteet Kansainväliset FAST ISNI VIAF WorldCat Kansalliset Norja Ranska BnF data Saksa Israel Yhdysvallat Ruotsi Tšekki Alankomaat Puola Henkilöt Deutsche Biographie Muut SNAC IdRef