Gunnar Finne
Gunnar Finne | |
---|---|
Gunnar Finne vuonna 1939. | |
Henkilötiedot | |
Koko nimi | Johan Gunnar Finne |
Syntynyt | 4. huhtikuuta 1886 Hollola |
Kuollut | 17. syyskuuta 1952 (66 vuotta) Helsinki |
Taiteilija | |
Kuuluisimpia töitä | Taru ja Totuus Itsenäisyyden leijona |
Palkinnot | |
Pro Finlandia (1951) | |
[ Muokkaa Wikidatassa ] | |
Infobox OK |
Johan Gunnar Finne (4. huhtikuuta 1886 Hollola – 17. syyskuuta 1952 Helsinki) oli suomalainen kuvanveistäjä.[1] Hänen tunnetuimpana teoksenaan pidetään Helsingissä sijaitsevaa Zachris Topeliuksen muistomerkkiä Taru ja totuus.
Elämäkerta
Finne syntyi hollolalaiseen maanviljelijäperheeseen. Hän opiskeli Helsingin yliopiston piirustussalissa vuosina 1905–1906, Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuonna 1907, Taideteollisuuskeskuskoulussa vuosina 1907–1909 sekä Wienin taideteollisuuskeskuskoulussa (Wiener Kunstgewerbeschule) vuosina 1909–1910.[2] Hänen teoksiaan oli ensimmäistä kertaa näytteillä vuonna 1916. Finne toimi opettajana Taideteollisuuskeskuskoulussa vuosina 1912–1927[1] sekä Teknillisessä korkeakoulussa vuonna 1934.
Vuonna 1931 valmistuneeseen Eduskuntataloon Finne suunnitteli useita veistosreliefejä ja piirsi julkisivun pylväskapiteelit.
Gunnar Finnelle myönnettiin Pro Finlandia -mitali vuonna 1951. Hänen veljensä oli sisällissodan aikaisten kenttäoikeuksien organisoijana tunnetuksi tullut insinööri Gustaf Adolf Finne.
Teoksia
- Alfred Kordelinin hautakappelin julkisivureliefit, Rauma (1921)[3]
- G. A. Petreliuksen suihkukaivo, Turku (1924), yhdessä Armas Lindgrenin kanssa[4]
- Itsenäisyyden leijona, Monreposin puisto, Viipuri (1927)
- Taru ja totuus, Zachris Topeliuksen muistomerkki, Helsinki (1929–1932)
- Hollolan sankaripatsas (1941)
- Karkkilan sankaripatsas (1948)
- Jyväskylän sankaripatsas, "Uhriliekki" (1922)
Kuvia julkisista teoksista
- Kordelinin kappelin pääoven korkokuvat: reliefinauha, viiniköynnös, surevat enkelit ja polvistunut elonleikkaaja, 1921, Rauma.
- Pellingin retken muistomerkki, 1921, Liisapuistikko, Kruununhaka, Helsinki, Yhdessä Armas Lindgrenin kanssa.[5]
- Vapaudenpatsas, 1922, Porvoo.
- G. A. Petreliuksen suihkukaivo, 1924, Turku.
- Osuustoiminta, 1928, Hämeentie 19, Sörnäinen, Helsinki.[6]
- Taru ja totuus, 1932, Teatteri-esplanadi, Kaartinkaupunki, Helsinki.[7]
- Pyhä Yrjänä ja lohikäärme, 1932, paljastettu 1962, Ruotsinkielinen työväenopisto Arbis, Dagmarinkatu 3, Etu-Töölö Helsinki.[8]
- Säästäväisyys, 1934, Hyvinkää.
- Elämän nektaria, 1938, Oy Alkoholiike Ab, Salmisaarenranta 7, Ruoholahti, Helsinki.[9]
- Habsburg-hoyrylaivan muistomerkki, 1939, Tähtitorninmäki, Ullanlinna,Helsinki.[10]
- Sairaanhoito, 1939, Sairaanhoito-opisto, Tukholmankatu 10, Meilahti, Helsinki.[11]
- Hevoset, 1940, Väylänrinne 1, Tammisalo, Helsinki.[12]
- Hollolan sankaripatsas, 1941.
- Säästäjä, 1942, entinen Postipankin pääkonttori, Fabianinkatu 19, Kaartinkaupunki, Helsinki.[13]
- Kansan hyväksi, 1942, Tampere.
- Kalat, 1949, Bensowin-talo, Eteläesplanadi 22, Kaartinkaupunki, Helsinki.[14]
- Leijonareliefi (vasen), 1952, Jyväskylä.
- Suojelusenkeli, 1954, Outokumpu.
- Sadonkorjaajat I, 1995 (1920-luku), Raisio.[15]
- Sadonkorjaajat II, 1998 (1920-luku), Raisio.[15]
Katso myös
- Elna Kiljander, puoliso
- Jalmari Finne, pikkuserkku
Lähteet
- Tampereen nykytaiteen museo.
- Karkkilan muistomerkit.
- Suomen sotamuistomerkit Tammenlehvän Perinneliitto.[vanhentunut linkki]
- Jyväskylän seurakunta.
Viitteet
- ↑ a b Laati, Iisakki – Havu, Ilmari – Blomstedt, Yrjö – Poijärvi Lauri: Kuka kukin oli 1900–1961: Henkilötietoja 1900-luvulla kuolleista julkisuuden suomalaisista. Otava, 1961.
- ↑ Pajastie, Eija: ”Suomalaisia kuvanveistäjiä”, Mitä Missä Milloin 1951, s. 292. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1950.
- ↑ Kordelinin kappeli Rauman Vanhalla hautausmaalla valmistui vuonna 1921 Rauman seurakunta. Arkistoitu 5.2.2007. Viitattu 7.3.2024.
- ↑ Gunnar Finne ja Armas Lindgren: Suihkukaivo Leijona Turun kaupunki. Viitattu 7.3.2024.
- ↑ Pellingin retken muistomerkki Helsingin taidemuseo. Viitattu 7.32024.
- ↑ Osuustoiminta Helsingin taidemuseo. Viitattu 7.32024.
- ↑ Taru ja Totuus / Topeliuksen muistomerkki Helsingin taidemuseo. Viitattu 7.3.2024.
- ↑ Pyhä Yrjänä ja lohikäärme Helsingin taidemuseo. Viitattu 7.3.2024.
- ↑ Elämän nektaria Helsingin taidemuseo. Viitattu 7.3.2024.
- ↑ Habsburg-höyrylaivan muistomerkki Helsingin taidemuseo. Viitattu 7.3.2024.
- ↑ Sairaanhoito Helsingin taidemuseo. Viitattu 7.3.2024.
- ↑ Hevoset Helsingin taidemuseo. Viitattu 7.3.2024.
- ↑ Säästäjä Helsingin taidemuseo. Viitattu 7.3.2024.
- ↑ Kalat Helsingin taidemuseo. Viitattu 7.3.2024.
- ↑ a b Raision julkiset taideteokset Raision aupunki. Viitattu 5.6.2024.
Aiheesta muualla
- Ahtola-Moorhouse, Leena: Finne, Gunnar (1886–1952). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 19.7.2016. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
|