Halva

Halva
Tahinista valmistettua seesamihalvaa, keskellä kaakaolla maustetuin juovin, oikealla pistaasinsiemenien kanssa.
Tiedot
Ruokalaji	jälkiruoka
Tyyppi	makea leivonnainen
Pääainesosat	esim. seesamitahna, sokeri (tai vastaava)
Muunnelmat	esimerkiksi vanilijalla, kaakaolla tai muuten maustettu
Infobox OK

Halva (pers. ‏حَلوا‎, halva) viittaa useisiin erilaisiin, tyypillisesti siemenmassapohjaisiin makeisiin leivonnaisiin Balkanin, Itä-Euroopan, Lähi-idän, Pohjois-Afrikan ja Keski-Aasian seuduilla.^[1][2] Intian ja Pakistanin suunnalla tunnetaan muista poikkeava, enemmän hyytelöä tai marmeladia muistuttava halvamuoto.^[1]

Alkuperältään halva liitetään yleensä arabialaiseen tai Lähi-idän kulttuuriin. Joidenkin arvioiden mukaan halva olisi syntynyt 600-luvun arabialaisessa kulttuurissa. Ensimmäiset kirjalliset halvan valmistamista opastavat reseptit löytyvät 1200-luvun arabiankielisestä keittokirjasta (seitsemän halvan versiota teoksessa: arab. كتاب الطبيخ‎, Kitāb al-Ṭabīḫ; Ruokalajien kirja, vuodelta 1226). Samalta vuosisadalta tunnetaan halvaresepti maurien asuttamalta alueelta Iberian niemimaalta, nykyisestä Espanjasta.^[2][3] Halvan suosion laajentumista on selitetty myös Osmanien valtakunnan ruokakulttuurilla. Esimerkiksi sulttaani Suleiman Suurella oli palatsin vieressä oma leivonnaisiin keskittynyt keittiö nimeltään Helvahane, halvan talo. Siellä valmistettiin monia halvatyyppejä mukaan luettuna seesamitahnaan eli tahiniin pohjautuva halva.^[3][2]

Halvan valmistamisessa siementahnan tai ryynimassan makeuttamiseen käytetään sokeria, glukoosia, hunajaa, taatelisiirappia tai muuta vastaavaa. Halvan sekaan voidaan myös lisätä useita eri aineksia, kuten esimerkiksi vaniljaa, kaakaota, pähkinöitä, rusinoita tai sahramia.

Halva on yleensä tarkoitettu syötäväksi sellaisenaan. Välipalaksi muokattu halvapötkö on voitu myös päällystää suklaalla.^[2] Tahinista tai auringonkukansiemenistä valmistettua halvaa voidaan käyttää myös leivonnaisten raaka-aineena.

Seesamitahnasta valmistettu halva ollut suosittu seesamin viljelyalueilla (kuumemmissa ilmastoissa), kuten itäisen Välimeren ja Balkanin alueilta. Sen valmistaminen on yleistynyt myös Pohjois- ja Länsi-Euroopassa ja Amerikassa, jonne seesamia on tuotu valmistusaineeksi.^[1][2] Myös Suomessa erityisesti makeisistaan tunnettu Oy Halva Ab sai 1930-luvulla alkunsa seesamihalvan valmistajana.^[4][5]

Itäiselle Välimerelle ja Balkanille tyypillinen seesamihalva koostuu pääasiassa tahinista ja sokerista, glukoosista tai hunajasta.^[1] Värin ja rouhevuuden lisäämiseksi joukkoon saatetaan lisätä pistaasinsiemeniä; mausteita kuten vaniljaa tai kaakaota tai kuivattuja hedelmiä. Lähi-idässä aromikkuutta saatetaan syventää appelsiininkukka- tai ruusuvedellä.^[1] Se on rakenteeltaan tiivistä, kuivahkoa ja murenevaa.

Seesamihalvassa on runsaasti energiaa. Se sisältää myös kalsiumia, proteiineja, tyydyttymättömiä rasvahappoja, magnesiumia ja rautaa. Ravitsevuutensa vuoksi sitä syödään ortodoksien paaston aikaan.

Mannaryynihalvaa.

Persialaista halvaa (vehnäjauhoista).

Toinen halvatyyppi on mannasuurimoistä tai erilaisista jauhoista valmistettu halva, joka on suosittua muun muassa Iranissa ja Kreikassa. Jauhoja kuumennetaan yhdessä oliiviöljyn tai voin kanssa, kunnes seos paksuuntuu ja saa väriä. Seokseen lisätään sokeria tai hunajaa, aromiaineita ja vettä, kuumentamista jatketaan samalla sekoittaen kunnes siitä tulee sopivan jäykkää muottiin siirrettäväksi.^[1]

Perinteiset maut muistuttavat seesamipohjaisen halvan vaihtoehtoja.

Kreikassa mannaryynihalvaa syödään paljon. Halvasta voidaan muotin avulla muokata kakunmuotoinen, juhlavampi jälkiruoka.

Erityisesti itäisen Euroopan auringonkukan viljelyalueilla siemenistä valmistettu halva on suosittua. Pääainekset ovat auringinkukan siemenet ja sokeri. Siemenet pitää ensin jauhaa tiiviiksi massaksi. Sitten joukkoon sekoitetaan sokerisiirappi.^[1] Usein auringonkukkahalvaa maustetaan vaniljalla tai kaakaolla tai se voidaan kuorruttaa tummalla suklaalla.

Intialaisessa kulttuurissa tunnetaan muista halvoista poikkeava halva, jolla on myös erilainen valmistustapa. Muiden edellä mainittujen halvatyyppien perustana on makea, vanukasmainen, hitaasti kovaksi jähmettyvä massa. Näistä poiketen intialainen halva pysyy rakenteeltaan hyytelömäisenä jälkiruokana. Se valmistetaan imelistä vihanneksista, yleensä raastetuista porkkanoista, ja kypsennetään paksupohjaisessa kattilassa sokerin, kardemumman ja maidon tai kerman kanssa. Kardemumma ja kondensoitu maito tuovat intialaisten jälkiruokien tunnusomaisia makuja; porkkanat tuovat kirkkaan värin ja raikkaan hedelmäisen maun. Halvaa voidaan valmistaa myös muiden makeahkojen kasvisten kuten kurpitsan tai bataattien pohjalta.^[1]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Halva Wikimedia Commonsissa