Kustaa Aadolfin kirkko (Iisalmi)
Iisalmen Kustaa Adolfin kirkko | |
---|---|
Iisalmen Kustaa Adolfin kirkko | |
Osoite | Kirkkotie 20[1] |
Sijainti | Iisalmi, Suomi |
Koordinaatit | 63°34′48.3″N, 027°10′18.2″E |
Rakennustyyppi | kirkkorakennus |
Valmistumisvuosi | 1780 |
Suunnittelija | Tukholman yli-intendentinvirasto |
Rakennuttaja | Simon Jylkkä-Silvén[2] |
Omistaja | Iisalmen ev.lut. seurakunta |
Haltija | Iisalmen ev.lut. seurakunta |
Käyttäjä | Iisalmen ev.lut. seurakunta |
Runkorakenne | puu |
Julkisivumateriaali | puu |
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla | |
Infobox OKNimi-testi OK |
Iisalmen Kustaa Adolfin kirkko eli Iisalmen vanha kirkko on 1780 käyttöön otettu puinen ristikirkko Iisalmessa. Museoviraston on luokitellut kirkon valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.[2] Ennen vuoden 1970 alussa tapahtunutta kunta- ja seurakuntaliitosta Kustaa Aadolfin kirkko oli Iisalmen maaseurakunnan kirkkona, kun taas kaupunkiseurakunta käytti vuonna 1934 valmistunutta uutta kirkkoa.
Historia
Iisalmen kirkkopitäjä on muodostettu 1620 Kuopion emäseurakunnan pohjoisosista. Aluksi se käsitti koko Ylä-Savon alueet, mutta myöhemmin siitä on erotettu kappeleiksi nykyiset Kiuruveden, Lapinlahden, Pielaveden, Sonkajärven ja Vieremän seurakunnat.[2]
Iisalmen Kustaa Adolfin kirkko eli Iisalmen vanha kirkko on seurakunnan kolmas kirkkorakennus. Ensimmäinen tuhoutui tulipalossa 1700 ja toinen, muodoltaan ristikirkko, purettiin huonon kuntonsa vuoksi nykyisen kirkon valmistuttua.[2]
Puista kirkkoa varten saatiin piirustukset Tukholman yli-intendentinvirastosta ja vuonna 1778 aloitetut rakennustyöt tehtiin kalajokelaisen kirkonrakentaja-rakennusmestari Simon Jylkkä-Silvénin johdolla vuosina 1779–1780.[3] Kirkko vihittiin käyttöön 5. maaliskuuta 1780.
Kellotapuliin kiinnitetyn Kustaa Adolfin kirkkojen muistolaatan mukaan kellotapuli on vuodelta 1700. Kellotapuli on toisen lähteen mukaan vasta 1700-luvun puolivälistä, mutta tarkkaa rakentamisvuotta ei tiedetä. Vuonna 1752 tapuli tervattiin rakennusmestari Anders Brovallin johdolla, ja Mikael Toppelius maalasi sen vuonna 1756.[4]
Kirkkoa on kunnostettu useaan otteeseen. Vuonna 1876 kirkkoa kunnostettiin sisä- ja ulkoarkkitehtuuriltaan ja sisustukseltaan arkkitehti F. A. Sjöströmin laatiman ehdotuksen mukaisesti, jolloin muun muassa sisäholvi purettiin. Vuonna 1927 kirkkoa muutettiin ja sisustusta uusittiin Rafael Blomstedtin suunnitelmien mukaan.[5] Sen jälkeen kirkossa tehdyt muutokset ovat vähäiset.[2]
Kirkon pohjoispuolella sijainnut kirkkoherranpappila siirrettiin Helsingin Seurasaaren ulkomuseoon. Pappilasta jäi jäljelle koivukuja ja suuri kivinavetta.
Muistomerkkejä
- Sankariristi sankarihautausmaalla[6]
- Katovuosista kärsineiden muistomerkki[6]
- A. I. Arwidssonin muistomerkki 1985[6]
- Petter Kumpulaisen muistomerkki 1925[6][7]
- Kauppis-Heikin hautamuistomerkki[6]
- Juhani Ahon hautamuistomerkki (Venny Soldan-Brofelt)[6]
Lähteet
- Knapas, Marja Terttu: ”Iisalmen kirkot”, Ylä-Savon kirkot. Museovirasto, 1993. ISBN 951-9075-65-8.
Viitteet
- ↑ http://www.iisalmenseurakunta.fi/cgi-bin/linnea.pl?document=toimitilat (Arkistoitu – Internet Archive) Iisalmen seurakunta, toimitilat
- ↑ a b c d e Museovirasto – Iisalmen vanha kirkko
- ↑ Knapas s. 14–15
- ↑ Knapas s. 22–25
- ↑ Knapas s. 45
- ↑ a b c d e f Iisalmen muistomerkit; Iisalmi.fi
- ↑ Valtiopäivämies Petter Kumpulaisen hautamuistomerkki - Muotokuvareliefi; Autuaitten asunnoilla – Eemil Halosen hautaveistotaidetta (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kustaa Aadolfin kirkko Wikimedia Commonsissa
- Iisalmen seurakunta
- Iisalmen vanha kirkko (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto.
- Rafael Blomstedt : Kirkkotaiteen elpyminen. Iisalmen maaseurakunnan kirkko uudessa hahmossa, Suomen Kuvalehti, 20.12.1927, nro 51-52, s. 25, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot