Luettelo alojensa ensimmäisistä naisista Suomessa

Tämä on luettelo alojensa ensimmäisistä naisista Suomessa.

Oppiarvot ja arvonimet

Ylioppilas

  • Maria Tschetschulin, 1870[1]

Maisteri

Tohtori

  • Kemisti Lydia Sesemann, filosofian tohtori 1874 (Zürichin yliopisto)
  • Lääkäri Karolina Eskelin, lääketieteen ja kirurgian tohtori 1895 (Helsingin yliopisto)[3][1]

Dosentti

Professori

  • Historioitsija Alma Söderhjelm, henkilökohtainen professuuri Åbo Akademissa 1927.[1]
  • Kansanedustaja Lucina Hagman, professorin arvonimi 1928.[4]

Akateemikko

Varatuomari

  • Inkeri Harmaja, varatuomarin arvo 1930[5]

Kauppaneuvos

  • Hanna Parviainen, kauppaneuvoksen arvo 1926

Talousneuvos

  • Ruusu Merikallio, talousneuvoksen arvo 1937[6]

Vuorineuvos

  • Irja Ketonen, vuorineuvoksen arvo 1980[6]

Teologi

  • Wendla Ivaska suoritti teologisen loppututkinnon ensimmäisenä naisena 1913
  • Hilja Walleniuksesta tuli vuonna 1932 ensimmäinen teologisen loppututkinnon suorittanut nainen, joka siirtyi seurakunnan palvelukseen. [7]
  • Ensimmäiseksi teologian tohtoriksi väitteli Eira Paunu 1952. [8]

Ammatit

Lääkäri

  • Rosina Heikel, Pohjoismaiden ensimmäinen naislääkäri, suoritti lääketieteen lisensiaatin tutkinnon yksityisesti 1878[9]

Hammaslääkäri

  • Hedvig Ståhlberg, suoritti hammaslääkärintutkinnon Pietarissa 1887.[10][11]

Eläinlääkäri

  • Agnes Sjöberg, Suomen ja ilmeisesti koko Euroopan ensimmäinen naiseläinlääkäri 1913.[12]

Agronomi

Arkkitehti

  • Signe Hornborg, Suomen ja ilmeisesti Euroopan, mahdollisesti koko maailman ensimmäinen tutkinnon suorittanut naisarkkitehti.[14]
  • Wivi Lönn, Suomen ensimmäinen naisarkkitehti, joka perusti oman toimiston.[15]

Insinööri

  • Jenny Markelin (1882–1929) valmistui insinööriksi tie- ja sillanrakennuksen alalta loistavin arvosanoin ja diplomilla kiitettynä 1905. [16]

Merikapteeni

  • Arja Rauramo, ensimmäinen naispuolinen merikapteeni 1974[17]

Oikeustieteilijä

Korkeakoulun rehtori

Pankinjohtaja

  • Esteri Heikinheimo, 1905[6]

Maanmittari

Suurlähettiläs

  • Tyyne Leivo-Larsson, ensimmäinen naispuolinen suurlähettiläs (Oslo 1958–1965), taustaltaan poliitikko[21]
  • Riitta Örö, ensimmäinen naispuolinen karriääridiplomaatti suurlähettiläänä (New Delhi 1974–1979)[21]

Toimittaja

Upseeri

  • Ulla Murtomäki, ensimmäinen merivoimissa komentajaksi ylennetty nainen[28]

Tasavallan presidentin adjutantti

  • Komentajakapteeni Anna Eronen 2022[29]

Mittarilentäjä

  • Orvokki Kuortti, ensimmäinen mittarilentäjä, helikopterilentäjä, lennonopettaja, Atlantin-ylilentäjä[30]

Lentometeorologi

Aluemetsänhoitaja

Valtakunnansovittelija

Kansliapäällikkö

Kulttuuri

Säveltäjä

  • Ida Moberg (1859–1947), Suomen ensimmäisen naissäveltäjän tuotantoon kuuluu yli 80 teosta, mukaan lukien sinfonia.[33]

Kapellimestari

Kirjailija

Taiteilija

Levyttävä rock-yhtye

  • Tavaramarkkinat, ensimmäinen oman levyn julkaissut pelkästään naisista koostunut suomalainen rockyhtye.[38]

Kirkko

Diakoni

  • Amanda Cajander, ensimmäinen suomalainen, joka vihittiin diakonissaksi (1866) [39]

Pappi

Tuomiorovasti

  • Marjatta Laitinen, Espoon hiippakunnan tuomiorovasti 2004[41]

Piispa

Urkuri

  • Anna-Liisa Antilasta tuli vuonna 1952 ensimmäinen vaaleilla virkaan valittu naisurkuri Suomessa, kun hänet valittiin Turun Mikaelinkirkon urkuriksi.[43]

Oikeuslaitos

Nimismies

Valtakunnansyyttäjä

  • Raija Toiviainen, apulaisvaltakunnansyyttäjä 2016–2018, valtakunnansyyttäjä 2018–

Hovioikeuden presidentti

Hallinto- ja oikeusneuvos

Korkeimman oikeuden presidentti

Eduskunnan oikeusasiamies

Politiikka

Kansanedustaja

Ensimmäisissä eduskuntavaaleissa vuonna 1907 valittiin 19 naista kansanedustajaksi. Heistä yhdeksän oli työväenpuolueen listoilta. Kymmenen oli keskustasta ja oikeistopuolueista.[45]

Kunnanjohtaja

Maaherra

Puoluesihteeri

Puoluejohtaja

Ministeri

Pääministeri

Eduskunnan puhemies

Presidenttiehdokas

Tasavallan presidentti

Muut

Liputettava

  • Minna Canth, ensimmäinen liputuspäivän saanut nainen, 2007[22]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b c d Naiset yliopistossa Yliopistomuseo Arppeanum
  2. ↑ Emma Irene Åström (1847–1934). Naiset yliopistossa. Helsingin yliopisto. Viitattu 11.5.2010.
  3. ↑ Karolina Eskelin, lääkäri, Suomen 1. naistohtori 1867–1936. Tiedenaisia. Helsingin yliopisto.
  4. ↑ Korppi-Tommola, Aura: Ensimmäiset naiset eduskunnassa 1907–1908. Äänioikeus. Viitattu 19.5.2010.
  5. ↑ Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin juhlapuhe Naisjuristit ry:n 70-vuotisjuhlassa 6.2.2015. Oikeusministeriö.
  6. ↑ a b c Mörttinen, Matti: Ensimmäiset: Uraa uurtaneita naisia Suomesta, s. 79. Helsinki: Into, 2022. ISBN 978-952-351-941-1.
  7. ↑ Marketta Veikkola: Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys ja naispappeuskysymys 1984–2000[vanhentunut linkki]
  8. ↑ a b Naispappeus Suomessa. (Arkistoitu – Internet Archive) Suomen evankelis-luterilainen kirkko.
  9. ↑ Naisen asema Suomessa[vanhentunut linkki]
  10. ↑ Autio, Veli-Matti: ”Ståhlberg, Hedvig (1858–1894)”, Suomen kansallisbiografia, osa 9, s. 377–378. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-450-5. Teoksen verkkoversio.
  11. ↑ Nieminen, Anja & Vuorela, Heikki: Naishammaslääkärin opintie Pohjoismaissa 150 vuotta sitten. Suomen Hammaslääkärilehti, 20.2.2019. Artikkelin verkkoversio.
  12. ↑ Agnes Sjöberg (1888–1964) Naiset yliopistossa. Helsingin yliopisto. Viitattu 11.5.2010.
  13. ↑ Mäkinen, Riitta: ”Kyykoski, Suoma (1882–1963)”, Suomen kansallisbiografia, osa 5, s. 619–620. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005. ISBN 951-746-446-0. Teoksen verkkoversio.
  14. ↑ Hornborg, Signe hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
    Rakennusperintöä. Rakennusperintöpäivien neuvottelukunta 2008.[vanhentunut linkki]
  15. ↑ Arkkitehtuuria. GoTampere (arkistoitu versio)
  16. ↑ Eeva Pitkälä: Suomen ensimmäinen naisdiplomi-insinööri oli työsuojelun uranuurtaja[vanhentunut linkki] Viitattu 11.5.2010
  17. ↑ https://digiplus.fi/www/SuomenMerenkulku/2020_No4/page_36.html
  18. ↑ Agnes Lundell (1878–1936) Naiset yliopistossa. Helsingin yliopisto. Viitattu 11.5.2010.
  19. ↑ Mörttinen (2022), s. 206.
  20. ↑ Naismaanmittarit (Arkistoitu – Internet Archive)
  21. ↑ a b Naislähettiläs Intiaan, Tuovinen UM:n johtoon. Helsingin Sanomat, 2.7.1974, s. 3. Näköislehti (maksullinen).
  22. ↑ a b Minna Canth – toiminnan ja ajatuksen vapautta Suomen naisille. Ajastaika 2/2006.
  23. ↑ Nordgren, Richard: ÅU firar 200 år med att söka ny chefredaktör. Hufvudstadsbladet, 3.1.2024, s. 14–15. Artikkelin maksullinen verkkoversio.. Viitattu 3.1.2024.
  24. ↑ Katainen, Elina: Mäkelä, Toini (1895–1973) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. 11.10.2005. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 17.4.2023.
  25. ↑ Puolustusvoimain lippujuhla sujui koleassa säässä MTV Uutiset. Arkistoitu 14.9.2016. Viitattu 30.7.2016.
  26. ↑ Lehtonen, Joonas: Puolustusvoimissa palvelee nyt Suomen historian korkea-arvoisin naisupseeri Iltalehti. 12.6.2018. Viitattu 22.11.2018.
  27. ↑ Tenhunen, Asta: Suomen ensimmäinen nainen hävittäjälentäjänä jättää Karjalan lennoston – uusi paikka löytyi sotataidon ytimestä Savon Sanomat. 11.6.2021. Mediatalo Keskisuomalainen. Viitattu 9.10.2021.
  28. ↑ Lehtonen, Joonas: Rouva komentaja! Merivoimissa ylennettiin historian korkea-arvoisin naissotilas Iltalehti. 6.12.2019. Viitattu 1.4.2023.
  29. ↑ Keski-Heikkilä, Anni: Tasavallan presidentille nimitettiin ensimmäistä kertaa nainen adjutantiksi. Helsingin Sanomat 24.5.2022.
  30. ↑ Nordlund, Tomi: Mitään pelkäämätön pilotti – Naislentäjä Orvokki Kuortti on kohdannut haasteita kuten pakkolaskun pienkoneella Atlanttiin. Helsingin Sanomat, 5.8.2012, s. C 10. Artikkelin maksullinen verkkoversio.. Viitattu 3.3.2021.
  31. ↑ Hohtavien siipien varjossa Malmilla. Malmin lentoasema. Uusi Suomi 25.4.1948. Viitattu 31.7.2016.
  32. ↑ Leppänen, Veli Pekka: Horoskooppi johdatti juristiksi. (80-vuotishaastattelu.) Helsingin Sanomat, 17.12.2023, s. B 39. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 17.12.2023.
  33. ↑ Marvia, Einari (toim.): ”Ida Moberg”, Suomen säveltäjiä I, s. 278–281. Toinen laitos. Helsinki: WSOY, 1965.
  34. ↑ Mörttinen (2022), s. 212.
  35. ↑ Mörttinen (2022), s. 211.
  36. ↑ 1700-luvun taidehistoriaa, maalaustaide, Nikkemedia (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 29.6.2008.
  37. ↑ Sinebrychoffin taidemuseo
  38. ↑ YLE Elävä arkisto (Arkistoitu – Internet Archive)
  39. ↑ Jaana af Hällström: Ensimmäinen suomalainen diakonissa Diakonissalaitos. 8.2.2022. Viitattu 23.3.2023.
  40. ↑ Mörttinen (2022), s. 47.
  41. ↑ Mörttinen (2022), s. 63.
  42. ↑ http://yle.fi/alueet/helsinki/helsinki/2010/06/suomi_sai_ensimmaisen_naispiispan_1733383.html (Arkistoitu – Internet Archive)
  43. ↑ Knihtilä, Aila: Väitös: Oulun opettajankoulutuksen musiikin lehtorin vaikutus säteilee ylisukupolvisesti taiteen voimalla 1.12.2016. Oulun yliopisto. Arkistoitu 13.5.2018.
  44. ↑ Koskinen, Ulla – Nissilä, Virpi: Eurajoen Lavilan suurtilan emäntä, nimismies Dorde Olofintytär ja hänen sukupiirinsä. Genos, 2018, 89. vsk, nro 1, s. 2–26. Helsinki: Suomen sukutukimusseura. ISSN 0016-6898.
  45. ↑ Aura Korppi-Tommola: Ensimmäiset naiset eduskunnassa 1907–1908
  46. ↑ Uuraisten kuntainfo Viitattu 30.7.2016
  47. ↑ Suomen historian merkkipaaluja: Ensimmäisenä Turussa 2019. Turku: Turun kaupunki. Viitattu 16.9.2019.
  48. ↑ a b Mörttinen (2022), s. 41.
  49. ↑ Mörttinen (2022), s. 38.