Parthenia (Mauretania)
| Parthenia | |
|---|---|
| Παρθενία | |
| Sijainti | |
  Parthenia | |
| Koordinaatit | 36°06′00″N, 5°24′00″E |
| Valtio | Algeria |
| Paikkakunta | Guidjel (?) |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Mauretania Caesariensis / Mauretania Sitifensis, Mauretania |
| Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo | |
Parthenia (m.kreik. Παρθενία) oli antiikin aikainen roomalais-berberinen kaupunki Mauretaniassa nykyisessä Algeriassa. Se sijaitsi nykyisen Setifin eteläpuolisella ylängöllä.[1]
Historia
Antiikki
Vandaalien hyökkäykseen saakka 400-luvulla Partheniassa sijaitsi katolinen piispanistuin. Kaupunki hylättiin lopullisesti varhaisella keskiajalla. Kaupungista ei ole jäänyt jäänteitä, eikä sen tarkka sijainti ole tiedossa.[1]
Nykyaika
Nykyisin Parthenia on ollut katolisen kirkon titulaaripiispanistuin nimellä Parthenia (ital. Partenia).[2] Se saavutti odottamatonta kuuluisuutta 13. tammikuuta 1995, jolloin paavi Johannes Paavali II nimitti Parthenian titulaaripiispaksi ranskalaisen Évreux'n tuolloisen piispan Jacques Gaillot'n. Samalla hän menetti asemansa Évreux'n piispana. Paavin on väitetty toimineen Ranskan hallituksen ja erityisesti sisäministeri Charles Pasquan painostuksesta. Toisaalta piispa Gaillot oli herättänyt katolisessa kirkossa kiusallista huomiota liberaaleilla mielipiteillään — hän kyseenalaistaa muun muassa ehkäisyvälineiden ja homoseksuaalisuuden kiellon ja selibaatin — sekä räväköillä esiintymisillään. Piispa Gaillot antoi esimerkiksi haastattelun miestenlehteen.
Piispa Gaillot ei tyytynyt osaansa autiomaan hiekkaan vajonneen kaupungin nimellisenä piispana, vaan hän herätti titulaarihiippakuntansa henkiin internetissä ”hiippakuntana ilman rajoja”. Hän avasi hiippakunnan nimellä sivuston (www.partenia.org) ja julkaisi siellä kirkkokriittistä materiaalia. Samalla sivustosta tuli katoliseen kirkkoon kriittisesti suhtautuvien keskustelu- ja kohtauspaikka maailmanlaajuisesti. Sivustosta on sittemmin tullut monikielinen, ja siellä on vieraillut kuukausittain noin 65 000 ihmistä.
Lähteet
- ↑ a b History of Partenia Partenia sans frontières. Viitattu 19.10.2020.
- ↑ Parthenia Catholic Hierarchy. Viitattu 19.10.2020.
Kirjallisuutta
- Gaillot, Jacques: Lettera agli amici di Partenia, Queriniana, 1. Januar 1996, ISBN 978-8839909732
- Gaillot, Jacques: EGLISE VIRTUELLE, EGLISE DE L'AN 2000. Un évêque au royaume d'Internet. Editions Albin Michel, 7. Januar 1999, ISBN 978-2226106735
- Morcelli, Stefano Antonio: Africa Christiana: in tres partes tributa, Volume 1, page 253
- Pierrard, Pierre: A nous la parole : Partenia, dix ans. Harmattan 17. Oktober 2012, Kindle Edition, ASIN B00814BKFQ
Aiheesta muualla
- Partenia sans frontières. Virtuaalihiippakunta Partenian kotisivu. (ranskaksi)
