Riipputorni

Riipputorni eli satulatorni on varsinkin myöhäiskeskiajalla ja renessanssin aikana rakennuksiin tehty seinäpinnasta ulkoneva, pieni tornimainen rakennelma, jossa on ikkunoita ja erillinen vesikatto. Riipputornille on tunnusomaista, ettei se ulotu maahan saakka, vaikka se saattaa olla usean kerroksen korkuinen. Se voi sijaita talon pääjulkisivussa, rakennuksen kulmassa ja linnoissa joskus muurin harjalla.^[1] Riipputorni voi olla tuettu seinään konsoleilla tai joskus myös maahan pilasterin välityksellä. Riipputorneja alettiin tehdä rakennuksiin jälleen 1800-luvun lopulla.^[2]