Saari-Soljanen
| Saari-Soljanen | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Kunnat | Ylöjärvi |
| Koordinaatit | 61°54′06″N, 23°28′18″E |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Sipsiönjärven valuma-alue (35.58) |
| Laskujoki | ei laskuojaa [1] |
| Järvinumero | 35.582.1.023 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 163,8 m [1] |
| Rantaviiva | 0,9 km [2] |
| Pinta-ala | 0,03081 km² [2] |
| Suurin syvyys | 5,3 m [3] |
| Valuma-alue | 0,2 km² [3] |
 Saari-Soljanen | |
| [ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]  | |
| Infobox OK | |
Saari-Soljanen [2][1] on Pirkanmaalla Ylöjärvellä sijaitseva lampi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Ikaalisten reitin valuma-alueen Sipsiönjärven valuma-alueeseen. Saari-Soljanen on osa Liesijoen aluetta ja se kuuluu Seitsemisen kansallispuistoon.[2][1][4]
Maantietoa
Lammen pituus on 250 metriä, leveys 150 metriä ja sen pinta-ala on 3,1 hehtaaria. Se sijaitsee Soljastensuon pohjoispäässä Soljastenkankaan luoteispuolella kansallispuiston eteläosissa. Se on Soljasten järvistä (muut Kirkas-Soljanen ja Musta-Soljanen) ainoa, jolla on saari. Saari on halkaisijaltaan 70 metriä ja se on suomaata. Järveen ei ole ojia ja sen rannat ovat suota. Veden laskennallinen viipymä järvessä on 368 vuorokautta.[3] Etelärantaan ulottuu avosuo. Rantaviivan pituus on 900 metriä. Järven länsireunaa seuraa pitkospuut, jotka kohtaavat toisen polun järven pohjoispuolella sijaitsevilla pikkulammilla. Lammen ohittaa lännessä Alaiselta Särkilammelta alkava tie, josta poikkeaa rannan lähelle tie. Länsirannalla ja tien toisella puolella sijaitsee neljä rakennusta.[2][1]
Vedenlaatu
Vedenlaatua on tutkittu lukuisia kertoja vuosien 1980–2006 aikana. Järven vesi on kirkasta ja sen humuspitoisuus on alhainen. Veden väri on lievästi värjäytynyttä, mutta se on hapanta. Happamuustaso (pH) on suoalueen huuhtoutumisesta ja vähäisestä veden vaihtumisesta johtuen vaihdellut arvojen 4,7 ja 5,1 välillä. Tämä on kaloillekin vaikea elinympäristö niin happamuuden kuin vähäravinteisuuden osalta. Typpipitoisuudet ovat karuille ja kirkasvetisille järville tyypillisen matalat. Fosforipitoisuudet ovat nekin vain 5–11 µg/l. Happitilanne on vuoden aikana yleensä melko hyvä, mutta loppukesällä pohjan lähellä on happi vähissä. Järvi muodostaa syvälle harppauskerroksen, jonka alusveteen muodostuu vähähappisuutta. Järven virkistyskäytön arvosana olisi muuten erinomainen, mutta happamuus laskee sen hyväksi. Happamuus vaikuttaa eliöihin negatiivisesti.[3]
Seitsemisen kansallispuisto
Saari-Soljasen länsirannalla sijaitsevat nuotiopaikka ja -katos, käymälä ja pysäköintialue asuntovaunuille ja autoille. Paikka sopii liikuntarajoitteiselle henkilölle. Järveä kiertää parikilometrinen luontopolku, jonka avosuolle johtavan polun päässä sijaitsee lintutorni. Luontopolun toinen pää ulottuu Kirkas-Soljasen rantaan, missä on toinen lintutorni.[5]
Lähteet
- ↑ a b c d e Saari-Soljanen, Ylöjärvi (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 14.9.2019.
- ↑ a b c d e Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ a b c d Saari-Soljanen 15.11.2007. Tampere: Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Viitattu 1.9.2016.
- ↑ Luontoon.fi: Seitsemisen kansallispuisto, viitattu 31.8.2016
- ↑ Luontoon.fi: Soljasen alueen kartta, viitattu 31.8.2016
| Kokemäenjoen vesistö (35) | Kokemäenjoen alue (35.1) • Vanajaveden–Pyhäjärven alue (35.2) • Näsijärven–Ruoveden alue (35.3) • Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alue (35.4) • Ikaalisten reitin valuma-alue (35.5) • Keuruun reitin valuma-alue (35.6) • Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alue (35.7) • Vanajan reitin valuma-alue (35.8) • Loimijoen valuma-alue (35.9) | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Rajautuvat vesistöt ja osa-alueet: | Kyrönjoen vesistö (42) • Karvianjoen vesistö (36) • Kokemäenjoen alue (35.1) • Vanajaveden-Pyhäjärven alue (35.2) • Näsijärven-Ruoveden alue (35.3) • Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alue (35.4) | ||||||||||||||||||
| Mahnalanselän alue (35.51) | noin 50 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Kyrösjärven alue (35.52) | noin 80 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Parkanonjärven alue (35.53) | noin 70 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Jämijärven valuma-alue (35.54) | noin 20 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Kovesjoen valuma-alue (35.55) | noin 20 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Kuivasjärven valuma-alue (35.56) | noin 40 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Aurejärven valuma-alue (35.57) | noin 90 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Sipsiönjärven valuma-alue (35.58) | noin 100 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Lavajärven valuma-alue (35.59) | noin 50 kohdetta
|
