Stjernvall
Stjernvall (['ʃæːrnvalː])[1] on suomalainen aatelissuku, jonka eräs haara on korotettu vapaaherralliseen arvoon. Suvussa oli varsinkin Suomen autonomian aikana paljon merkittäviä sotilaita ja virkamiehiä.
Suku on lähtöisin Ruotsin Taalainmaan Stora Kopparbergetin alueelta.[1] Varhaisin tunnettu esi-isä oli vuoritilallinen Claes Eerikinpoika (k. 1651).[2] Hän nai 1630 Elisabet Terseran, joka oli kuningas Juhana III:n sihteerin Elof Terseruksen tytär.lähde? Pariskunnan poika Jöns Claesinpoika (1631–1691) käytti ensin nimeä Aeribergius ja sittemmin Wallwijk. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Turusta vuonna 1644, toimi Falunin kaupunginsihteerinä ja teki 1666–1668 laajan Euroopan kiertomatkan.[3] Palattuaan Jöns piti kuningas Kaarle XI:lle puheen, johon ihastuttuaan kuningas kutsui hänet Tukholman hovioikeuden asessoriksi.lähde? Hän nai 1662 Magdalena Rudbeckin,[4] kuuluisan Västeråsin piispan Johannes Rudbeckin pojantyttärenlähde?. Jöns Wallwijkin poika Erik Vallwik (1685–1729) muutti Suomeen, jossa hän hankki omistukseensa useita tiloja Turun seudulla ja yleni 1727 Turun hovioikeuden hovioikeudenneuvokseksi.[2][5] Hänet aateloitiin samana vuonna nimellä Cedervall, jonka hän kuitenkin pian muutti muotoon Stjernvall.[2] Suku introdusoitiin Ruotsin ritarihuoneelle aatelisena sukuna numero 1810. Suomen ritarihuoneen järjestäytyessä vuonna 1818 se sai numeron 117.[1] Sukuun kuulunut kenraalimajuri ja todellinen valtioneuvos Knut Stjernvall korotettiin vuonna 1875 vapaaherralliseen arvoon ja hänen sukuhaaransa esiteltiin vuonna 1889 vapaaherrallisena sukuna numero 59.[6]
Suvun eräs haara on omistanut pitkään Linnaisten kartanon.[2]
Suvun jäseniä
Kaikki Suomessa eläneet Stjernvallit ovat olleet Erik Stjernvallin ja hänen vaimonsa Brita Hirvon jälkeläisiä.
- Erik Johan Stjernvall (1724–1777), rakuunarykmentin eversti, Erik Stjernvallin poika[2]
- Carl Johan Stjernvall (1764–1815), everstiluutnantti, Viipurin läänin kuvernööri, Erik Johan Stjernvallin poika[2]
- Emil Stjernvall-Walleen (1806–1890), ministerivaltiosihteeri, Carl Johan Stjernvallin poika[2]
- Aurora Karamzin, o.s. Stjernvall (1808–1902), lahjoittaja, Carl Johan Stjernvallin tytär[2]
- Emilia Musin-Puškin, o.s. Stjernvall (1811–1846), Carl Johan Stjernvallin tytär, puoliso kreivi Vladimir Musin-Puškin[7]
- Gustaf Fredrik Stjernvall (1767–1815), sotilas, Hämeen ja Uudenmaan läänin kuvernööri, Erik Johan Stjernvallin poika[2]
- Curt Gustaf Stjernvall (1796–1864), pankinjohtaja, everstiluutnantti, Gustaf Fredrik Stjernvallin poika[2]
- Gustav Alexander Robert Stjernvall (1834–1900), kenraalimajuri, Curt Gustaf Stjernvallin poika
- Leonid Robertovitš Stjernvall (1872–1938), lääkäri, kollegiasessori, G. I. Gurdjieffin oppilas, Gustav Alexander Robert Stjernvallin poika[8]
- Alexander Leonard Teodor Alfons Stjernvall (1842–1910), kenraalimajuri, Gustav Alexander Robert Stjernvallin veli
- Gustav Alexander Robert Stjernvall (1834–1900), kenraalimajuri, Curt Gustaf Stjernvallin poika
- Erik Otto Stjernvall, everstiluutnantti, Gustaf Fredrik Stjernvallin poika
- Fredrik Stjernvall (1845–1916), senaattori, valtiopäivämies, Erik Otto Stjernvallin poika[2]
- Carl Edvard Stjernvall (1797–1872), valtioneuvos, Gustaf Fredrik Stjernvallin poika[2]
- Curt Gustaf Stjernvall (1796–1864), pankinjohtaja, everstiluutnantti, Gustaf Fredrik Stjernvallin poika[2]
- Hans Henrik Stjernvall (1769–1820), luutnantti ja Mäntsälän Linnaisten herra, Erik Johan Stjernvallin poika[2]
- Clas Alfred Stjernvall (1803–1869), kenraalimajuri, Hans Henrik Stjernvallin poika[2]
- Fridolin Stjernvall (1834–1871), upseeri, insinööri ja valtiopäivämies, Clas Alfred Stjernvallin poika
- Knut Alfred Voldemar Stjernvall (1844–1928), kunnallisneuvos, Clas Alfred Stjernvallin poika
- Voldemar Stjernvall (1871–1939), kunnallisneuvos, Knut Alfred Voldemar Stjernvallin poika[2]
- Erik Stjernvall (1905–1992), komentajakapteeni, merenkulkuneuvos, Voldemar Stjernvallin poika[2]
- Voldemar Stjernvall (1871–1939), kunnallisneuvos, Knut Alfred Voldemar Stjernvallin poika[2]
- Carl Fredrik Stjernvall (1813–1904), jalkaväenkenraali, Hans Henrik Stjernvallin poika[2]
- Knut Stjernvall (1819–1899), vapaaherra, Venäjän rautatiehallituksen pääjohtaja, Hans Henrik Stjernvallin poika[2]
- Henrik Ludvig Alfred Stjernvall (1863–1941), vapaaherra, tilanomistaja ja valtiopäivämies, Knut Stjernvallin poika
- Julius Stjernvall (1874–1939), vuorineuvos, kauppa- ja teollisuusministeri, Hans Henrik Stjernvallin pojanpojanpoika[2]
- Henrik Ludvig Alfred Stjernvall (1863–1941), vapaaherra, tilanomistaja ja valtiopäivämies, Knut Stjernvallin poika
- Clas Alfred Stjernvall (1803–1869), kenraalimajuri, Hans Henrik Stjernvallin poika[2]
- Carl Johan Stjernvall (1764–1815), everstiluutnantti, Viipurin läänin kuvernööri, Erik Johan Stjernvallin poika[2]
Venäjän keisarillisessa armeijassa palvellut kenraalimajuri Johan Richard Alfred Schleussner (1831–1908) oli Clas Alfred Stjernvallin avioton poika.[2]
Aakkosjärjestyksessä
- Alexander Leonard Teodor Alfons Stjernvall (1842–1910), kenraalimajuri, Gustav Alexander Robert Stjernvallin veli
- Aurora Karamzin, o.s. Stjernvall (1808–1902), lahjoittaja, Carl Johan Stjernvallin tytär[2]
- Carl Edvard Stjernvall (1797–1872), valtioneuvos, Gustaf Fredrik Stjernvallin poika[2]
- Carl Fredrik Stjernvall (1813–1904), jalkaväenkenraali, Hans Henrik Stjernvallin poika[2]
- Carl Johan Stjernvall (1764–1815), everstiluutnantti, Viipurin läänin kuvernööri, Erik Johan Stjernvallin poika[2]
- Clas Alfred Stjernvall (1803–1869), kenraalimajuri, Hans Henrik Stjernvallin poika[2]
- Curt Gustaf Stjernvall (1796–1864), pankinjohtaja, everstiluutnantti, Gustaf Fredrik Stjernvallin poika[2]
- Emil Stjernvall-Walleen (1806–1890), ministerivaltiosihteeri, Carl Johan Stjernvallin poika[2]
- Erik Stjernvall (1905–1992), komentajakapteeni, merenkulkuneuvos, Voldemar Stjernvallin poika[2]
- Erik Johan Stjernvall (1724–1777), rakuunarykmentin eversti, Erik Stjernvallin poika[2]
- Fredrik Stjernvall (1845–1916), senaattori, valtiopäivämies, Fredrik Gustaf Stjernvallin pojanpoika[2]
- Fridolin Stjernvall (1834–1871), upseeri, insinööri ja valtiopäivämies, Clas Alfred Stjernvallin poika
- Gustaf Fredrik Stjernvall (1767–1815), sotilas, Hämeen ja Uudenmaan läänin kuvernööri, Erik Johan Stjernvallin poika[2]
- Gustav Alexander Robert Stjernvall (1834–1900), kenraalimajuri, Curt Gustaf Stjernvallin poika
- Hans Henrik Stjernvall (1769–1820), luutnantti ja Mäntsälän Linnaisten herra, Erik Johan Stjernvallin poika[2]
- Henrik Ludvig Alfred Stjernvall (1863–1941), vapaaherra, tilanomistaja ja valtiopäivämies, Knut Stjernvallin poika
- Julius Stjernvall (1874–1939), vuorineuvos, kauppa- ja teollisuusministeri, Hans Henrik Stjernvallin pojanpojanpoika[2]
- Knut Stjernvall (1819–1899), vapaaherra, Venäjän rautatiehallituksen pääjohtaja, Hans Henrik Stjernvallin poika[2]
- Knut Alfred Voldemar Stjernvall (1844–1928), kunnallisneuvos, Clas Alfred Stjernvallin poika
- Leonid Robertovitš Stjernvall (1872–1938), lääkäri, kollegiasessori, G. I. Gurdjieffin oppilas, Gustav Alexander Robert Stjernvallin poika[8]
- Voldemar Stjernvall (1871–1939), kunnallisneuvos, Knut Alfred Voldemar Stjernvallin poika[2]
Lähteet
- ↑ a b c Stjernvall, aatelinen. Suvut ja vaakunat, Suomen Ritarihuone.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai Veli-Matti Autio: Stjernvall (1600-) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 23.3.2007 (päivitetty 15.8.2012). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ Kotivuori, Yrjö: Johan (Jöns) Aeribergius, myöhemmin Wallwijk. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
- ↑ Magdalena (Nilsdotter) Rudbeckia Fredrikahlander.com.
- ↑ Kotivuori, Yrjö: Erik Wallvik. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
- ↑ Stjernvall, vapaaherrallinen. Suvut ja vaakunat, Suomen Ritarihuone.
- ↑ Stjernvall, Carl Johan (1764 - 1815) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ a b Stjernvall, Gustav Alexander Robert Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917. Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
