Toivo Edvard Kujala (18. marraskuuta 1894 Sippola – 7. huhtikuuta 1959 Helsinki) oli suomalainen sähköasentaja ja poliitikko. Hän oli Suomen Kansan Demokraattisen Liiton kansanedustaja vuosina 1945–1959 ja toimi pitkään eduskunnan 2. varapuhemiehenä. Kujala vaikutti myös Suomen Kommunistisessa Puolueessa 1920-luvulta alkaen.
Kujalan vanhemmat olivat pienviljelijä Tuomas Kujala ja Helena Mänttäri. Hän kävi kansakoulun ja myöhemmin Sirola-opiston. Kujala työskenteli maa- ja metsätöissä, rakennus- ja lastaustyöläisenä sekä sähköasentajana Sippolassa ja Kotkassa. Kujala oli SKP:n Kymenlaakson piirisihteerinä 1920-luvulla ja hänet tuomittiin vankilaan poliittisista syistä 1918 ja uudestaan 1931. Sotavuosina Kujala oli turvasäilössä ja vapauduttuaan 1944 hän toimi SKP:n Kyminlaakson piirin toimitsijana 1944–1945.
Kujala edusti kansanedustajana 1945–1948 Kymen läänin läntistä vaalipiiriä ja 1948–1959 Kymen läänin vaalipiiriä. Hän oli eduskunnan 1. varapuhemies tammikuussa 1946 ja uudelleen 1958–1959 sekä 2. varapuhemies 1946–1958. Kujala kuoli huhtikuun alussa 1959 kesken edustajakautensa ja hänen tilalleen eduskuntaan tuli SKDL:n Veikko Kansikas.
Kujala toimi presidentin valitsijamiehenä vuosien 1950 ja 1956 presidentinvaaleissa. Hän kuului myös Kotkan kaupunginvaltuustoon vuoteen 1930 saakka ja uudelleen 1945–1959. Kujala oli Sirola-opiston johtokunnan puheenjohtajana ja jäsenenä SKP:n puoluetoimikunnassa/keskuskomiteassa (1948–1959) sekä SKDL:n liittotoimikunnassa. Vuosina 1945–1946 Kujala oli sotasyyllisyysoikeuden varajäsen.
