Tone policing

Tone policing (ehdotettuja suomennoksia muun muassa sävykyttäys[1] ja äänensävyn valvominen[2][3]) on ad hominem -tyyppinen argumentaatiovirhe, jossa huomio kiinnitetään väitteen sisällön sijaan siihen, miten asia ilmaistaan.[4][5] Tone policing viittaa tilanteeseen, jossa toisen argumenttia väitetään vääräksi tunteellisen ilmaisun vuoksi.[6]

Englanninkielinen käsite tone policing levisi Everyday Feminism -sivuston sarjakuvasta vuonna 2015. Sivuston mukaan tone policing on keino säilyttää etuoikeutettuja asemia kontrolloimalla ja hiljentämällä puhuja sen sijaan, että huomio kiinnitettäisiin itse ongelmaan. [7][8] Tone policingin katsotaan kohdistuvan ennen kaikkea vähemmistöjen edustajiin.[1]

Lähteet

  1. ↑ a b Syrjimätön kieli[vanhentunut linkki], s. 69. (PDF)
  2. ↑ https://yle.fi/a/3-12152475
  3. ↑ https://www.lily.fi/blogit/tiina-feminist/tone-policing-on-tapa-vieda-huomio-pois-ongelmasta/
  4. ↑ https://www.kritiikinuutiset.fi/2020/10/24/rajankayntia-transrepresentaatioista-taiteessa/
  5. ↑ https://www.jhunewsletter.com/article/2019/04/how-tone-policing-legitimizes-injustice-and-private-police
  6. ↑ Rebecca Vipond Brink: Calling Out Tone-Policing Has Become Tone-Policing The Frisky. 7.9.2014. Arkistoitu 31.1.2018. Viitattu 26.5.2022. (englanniksi)
  7. ↑ https://everydayfeminism.com/2015/12/tone-policing-and-privilege/
  8. ↑ https://www.is.fi/menaiset/ilmiot/art-2000008025285.html