Tuuralammi
Tuuralammi | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Keski-Suomi |
Kunnat | Jämsä |
Koordinaatit | 61°53′26″N, 25°10′02″E |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
Valuma-alue | Jämsänjoen alue (14.51) |
Tulojoki | Jämsänjoki |
Laskujoki | Jämsänjoki |
Järvinumero | 14.511.1.001 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 78,4 m [1] |
Pituus | 551 m [1] |
Leveys | 219 m [1] |
Rantaviiva | 1,52426 km [2] |
Pinta-ala | 9,01307 ha [2] |
Tilavuus | 0.000071 km³ [2] |
Keskisyvyys | 0,78 m [2] |
Suurin syvyys | 3,85 m [2] |
Tuuralammi | |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ] | |
Infobox OK |
Tuuralammi on Keski-Suomessa Jämsässä Jämsän keskustaajaman lähellä sijaitseva järvi. Lampi sijaitsee Jämsänjoen varrella kolme kilometriä Jämsän keskustasta pohjoiseen.[1][2]
Maantiede
Tuuralammi on 550 metriä pitkä, 200 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 9,0 hehtaaria. Jämsänjoki virtaa Tuuralammin suvantoon pohjoisesta ja jatkuu Tuuralammilta kaakkoon kohti Päijännettä. Vesialuetta ympäröi Jämsänjokilaakson kulttuurimaisema. Lammen keskisyvyys on vain 78 senttimetriä ja syvin kohta sijaitsee joen keskilinjalla suurimman virtaaman reitillä. Tuuralammin vesitilavuus on 70 750 kuutiometriä. Saaria ei ole. Lammen rantaviivan pituus on 1,5 kilometriä. Rannat ovat metsämaata, joskin eteläosassa ulottuvat peltomaat rantaan asti. Lammen itäpuolella sijaitsee Asemamäen asuinalue. Lammen ja asuinalueen välistä kulkee jokilaaksoa seuraava Orivesi–Jyväskylä-rautatie. Rata ylittää Jämsänjoen lammen etelärannassa.[1][2]
Luontoarvoja
Tuuralammin pohjoispuolella sijaitsee lintutorni, josta on havaittu vesilintujen ja kahlaajien ohella muun muassa liejukana ja mustapyrstökuiri.[1][2][3]
Vesistösuhteet
Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Jämsän reitin valuma-alueen (14.5) Jämsänjoen alueella (14.51), jonka Jämsänjoen suualueeseen (14.511) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 78,4 metriä mpy. Jämsänjoen suualueeseen kuuluu Jämsänjoen ohella kolme järveksi luokiteltua järveä: Tuuralammi, Leilahti ja Jämsän maauimala.[1][4][5]
Lähteet
- ↑ a b c d e f g Tuuralammi, Jämsä (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 24.11.2022.
- ↑ a b c d e f g h Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 24.11.2022.
- ↑ Tuuralammen lintujentarkkailulava Himosjämsä.fi. Viitattu 31.1.2022.
- ↑ Tuuralammi (14.511.1.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 24.11.2022.
- ↑ Jämsänjoen suualue (14.511) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 24.11.2022.
Kymijoen vesistö (14) | Kymijoen alue (14.1) • Suur-Päijänteen alue (14.2) • Leppäveden–Kynsiveden alue (14.3) • Viitasaaren reitin valuma-alue (14.4) • Jämsän reitin valuma-alue (14.5) • Saarijärven reitin valuma-alue (14.6) • Rautalammin reitin valuma-alue (14.7) • Sysmän reitin valuma-alue (14.8) • Mäntyharjun reitin valuma-alue (14.9) | ||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Rajautuvat vesistöt ja osa-alueet: | Kokemäenjoen vesistö (35) • Suur-Päijänteen alue (14.2) • Saarijärven reitin valuma-alue (14.6) | ||||||||||||||||||
Jämsänjoen alue (14.51) | noin 90 kohdetta
| ||||||||||||||||||
Iso Rautaveden alue (14.52) | noin 100 kohdetta
| ||||||||||||||||||
Petäjäveden alue (14.53) | noin 20 kohdetta
| ||||||||||||||||||
Pengerjoen valuma-alue (14.54) | noin 80 kohdetta
| ||||||||||||||||||
Ala-Kintauksen valuma-alue (14.55) | noin 40 kohdetta
|